tiistai 16. joulukuuta 2014

15.12.2014 Päiväretki böndelt Stadiin

Ennen joulutaukoa oli jäljellä enää ottelu Helsingin IFK:ta vastaan Helsingissä. HIFK:n CHL-ottelut olivat siirtäneet ottelun maanantaille, mutta eipä tuo eksoottinen pelipäivä laiskaa opiskelijaa haitannut.

Illan kaulahuivivalinta
Meno-paluu järjestyi huokeaan yhdeksän euron hintaan Onnibussilla. Vertailuksi Matkahuollon tarjoamat bussikuljetukset ja VR, jotka maksavat opiskelijahinnoin melkein kaksi kertaa enemmän ja vain yhteen suuntaan. Bussimatka kesti päätepysäkiltä päätepysäkille kaksi ja puoli tuntia, mutta bussi ei pysähtynyt Sääksjärven ja Vantaan Keimolan välillä kertaakaan, mikä tietenkin sopi itselleni loistavasti. Kauhulla muistelen sitä kertaa, kun elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran menin Matkahuollon bussilla Helsinkiin, ja bussi kiersi kaikkien reitillä olleiden taajamien kautta, ja oli vielä niin järkyttävän kallista.
Tarkoitukseni ei suinkaan ollut mainostaa Onnibussia, mutta hyvä palvelu ja halvat hinnat ansaitsevat kehut.

Päätepysäkki sijaitsi Kiasman edessä, josta pääsi kätevästi syömään rautatieaseman seudun ravintoloihin. Matka keskustasta Nordenskiöldinkadulle oli sateisen sään aikana fiksua tehdä ratikalla. Ratikoita meni tiuhaan Mannerheimintietä pitkin, joten kauaa ei pysäkillä tarvinnut odottaa, että väritykseltään keltavihreä kulkuneuvo saapuisi. Kertalippu kännykällä tilattuna maksoi 2,60 € ja oli voimassa tunnin ajan. Tosin, kertaakaan en ole törmännyt lipuntarkastajiin kun olen Helsingissä joukkoliikennettä käyttänyt, eikä niitä tälläkään kertaa näkynyt. Nordista lähin ratikkapysäkki oli noin parinsadan metrin päässä hallilta. Ensimmäistä kertaa Nordiksella käyneenä piti tietenkin käydä fiilistelemässä viereisiä urheilunähtävyyksiä Sonera stadionia, sen vieressä ollutta jalkapallokenttää, jossa HIFK pelasi Ykkösen otteluitaan viime kaudella, ja joiden takana kohosi Olympiastadion. Mielenkiintoista, että kaikki sijaitsevat aivan vierekkäin. Tehtyäni kierroksen ja kävellessäni kohti Nordista vastaani käveli kaksi ratsupoliisia. Olen liian juntti tietääkseni miksi ne partioivat kadulla, kun mitään normaali Liiga-peliä isompaa tapahtumaa ei käsittääkseni ollut samalla seudulla. 

Nordis 50 min ennen ottelun alkua.
Sisään halliin. Ovilla ei ollut mitään turvatarkastusta, joten "tervetuloa", joku mainospaperi käteen ja kiertelemään hallia. Kuten Hakametsässä, Nordiksenkin pääsee kävelemään ympäri. Ensikertalaiselle tietenkin hyvä, että saa kaikessa rauhassa etsiä omaa katsomoaan. Käytävillä oli paljon myyntipisteitä, jotka kuhisivat väkeä etenkin erätauoilla, vaikka hallissa ei kokonaiskapasiteettiinsa nähden näyttänyt olevan hirveästi yleisöä. 
Oma paikkani sijatsi F-yläkatsomossa päädyssä, johon Ilves hyökkäsi kaksi erää. Vieraskannattajalle Nordiken suurin heikkous on siinä, että hallissa ei ole seisomakatsomoa muuta kuin HIFK-fanien käytössä. Näin ollen olin pakotettu ostamaan istumalipun, johon toisaalta sain pienoista alennusta, koska lipun määräämällä paikalla oli mahdollinen näköeste. Ja tosiaan, paikkani sijaitsi aivan katsomosisääntuloportin päällä, jonka yläpuolella (paikkani edessä) oli korkeahko kaide, jonka yli nähdäkseen oli nähtävä hieman vaivaa. Katsomo oli kuitenkin niin tyhjä, että siirryin pois kaiteen takaa istumattomalle paikalle. Samassa katsomossa oli koti-ikävää lieventämässä muitakin tamperelaisia.

Paikka katonrajassa.
Hallin tunnelmassa oli havaittavissa yhtäläisyyksiä Hakametsän tunnelmaan muutaman vuoden takaa: Vaikka HIFK-fanit olivat tehneet näyttävän megamatkan lauantaina, oli kotipelissä tunnelma vaisua. Ensimmäisessä erässä oli HIFK:in maalia lukuunottamatta aivan hiljaista. Muutaman kerran päädyssä seisseet HIFK-fanit aloittivat perus HIFK-huudot, mutta nämä jäivät hallin hiljaisuuden jalkoihin. Tosin kolmannessa erässä pelin jo ratkettua toinen pääty jakautui kahtia, ja aloittivat dialogin keskenään: "Stadin Kingit" "IFK!". Kuulosti ihan hauskalta. Ilveksen kannattajia oli paikalla kourallinen ja he sijaitsivat suoraan vastapäätä olleessa katsomossa. Välillä korviini kantautui heidän kannustustakin. Paikalliset olivat ihan mukavaa väkeä, kun heidän kanssaan tuli juteltua muutamaan otteeseen. 

Itse ottelu eteni seuraavan kaavan mukaan:
Ilveksen hallintaa - kotijoukkueen "ohhoh"-maali - Ilveksen tasoitus - täydellinen perseraiskaus - ei v*ttu mitä p**kaa - jee, kavennus - lähdin pois 5 min ennen loppua.

Välittömästi oli nähtävissä tasoituksen jälkeen kuinka Ipan ote pelistä lipesi ja loppupeli olikin silkkaa vapaapudotusta. Puolustuspeli ja etenkin alivoimapeli oli surkeaa ja kun Juha Järvenpäällä ei ollut hyvä päivä, niin numerot olivat oikeutetut. Järvenpään piikkiin voisi erityisesti laittaa kolmannen maalin, jossa mies pudottaa aivan liian helpon vedon, ja josta jatkotilanteesta HIFK saa laittaa kiekon tyhjään maaliin Järvenpään huomattua tilanteen liian myöhään. Positiivista oli kuitenkin, että ensimmäinen ja kolmas erä olivat ihan tasaisia.

Summa summarum, reissu oli kaikinpuolin ihan hyvä ja onnistunut ellei ottelua oteta huomioon.
Nousi se aurinkokin pelin jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti