sunnuntai 4. tammikuuta 2015

IlvesTeko-tapahtumassa tehtiin hyvää

IlvesTeko oli mielenkiinnolla odotettu tapahtuma. Kyseessä oli normaali runkosarjaottelu, mutta otteluliput olivat ilmaisia. Kuten arvata saattaa, Hakametsän halli oli loppuunmyyty, ja viimeiset liput oli jaettu pois viimeistään muutama tunti ennen ottelun alkua.

Tapahtuma alkoi jo iltapäivällä Ilveksen ja HPK:n alumni-joukkueiden ottelulla, mutta tuosta en tiedä sen enempää kuin että Ilves sen taisi viedä. Illan pääottelu alkoi sitten tuttuun tapaan klo 17. Jo 50 minuuttia ennen ottelun alkua käytävillä oli mukavasti porukkaa kiertelemässä hallia ja kaikesta oli aistittavissa hienon pelipäivän ainekset. Yksi illan teemoista oli köyhien jääkiekkojuniorien tukeminen ja tämä näkyi suurena lapsiperheiden lukumääränä ottelussa. Ilves lunasti lupauksensa juniorien auttamisessa, ja lahjoitti ottelun alkujuhlallisuuksissa jokaista paikallesaapunutta katsojaa kohden euron Raipe-säätiöön, joka on perustettu auttamaan vähävaraisia jääkiekkojunioreita heidän harrastuksessaan. Näin ollen summaksi saatiin hallin kokonaiskapasiteetin (7300) verran euroja tämän hienon lajin juniorityöhön. Tämän jälkeen tamperelaisuuden ilmentymä Sami Hintsanen lauloi Maamme-laulun. Ottelun suurimmaksi kohokohdaksi oli ennustettu pehmolelujen heittämistä jäälle Ilveksen tehdessä ensimmäisen maalinsa. Tätä ei tarvinnut odottaa ensimmäisen erätauon yli, vaan Vojtech Polak iski Ilveksen 1-3-kavennuksen ensimmäisen erän puolella. Sadat pehmolelut heitettiin katsomosta jäälle, josta Ilves-juniorit pelaajien ja cheerleadereiden avustuksella keräsivät lelut kiekkokasseihin.

Tunnelma oli ihan hyvää. Plussaa hienosta valomerestä, joka muodostui Ilveksen sisääntulon aikana katsojien kännyköiden valoista. Oli hienoa nähdä myös kuinka hallissa harvoin käyvät alkoivat spontaanisti kannustamaan Ilvestä eri puolilla hallia. Muu Hakametsä alkoi taputtamaan D1:n laulujen tahtiin ja kerrankin D1:n aloittama "Kuka voittaa"-huuto tavoitti Hakametsän yleisön ja vastaus "ILVES!" rävähti muutaman kerran harjoittelun jälkeen komeasti ilmoille.

Itse ottelusta: Ottelun alku ei todellakaan sopinut tapahtuman luonteeseen ja saattoi sokeerata paikalle tulleet. Kerhon salamamaalit veivät hämeenlinnalaiset ensimmäisessä erässä kolmen maalin karkumatkalle, mutta Ilves pääsi suht nopeasti peliin mukaan. Ensin Polakin pehmolelumaalilla, ja pian Saku Salmelan ylivoimamaalilla. Ensimmäinen erä siis 2-3. Toisen erän ainokaisen iskee Ilves. Illan suuri sankari Tapio Laakso syötetään vapaaseen tilaan ja mies upottaa napakan rannekudin hieman helposti ohi HPK-vahti Joni Myllykosken. Ilves oli ottanut upeasti kiinni Kerhon etumatkan ja lisää oli tulossa. Kolmannen erän alkuminuuteilla Saku Salmela saa kiekon viivassa. Laukaus on hyvä, ja löytää tiensä maaliin Myllykosken räpylän kautta. Ilves on siirtynyt johtoon! Ilves saa maalin jälkeen otteen pelistä ja vain huono viimeistely pitää Ilveksen vain yhden maalin johdossa. Lopussa Kerho pääsee kokeilemaan tasoitusta kuudella neljää vastaan, mutta Turo Asplund heittäytyy uhrautuvasti HPK-pelaajan ratkaisevan laukauksen tielle, josta kiekon saa jo kerran maaliin osunut Laakso, joka laukoo tarkasti illan toisensa tyhjään maaliin. 

Upea tapahtuma, upea nousu kolmen maalin takaa, kohti maanantaita.

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Ilves-kannattajan vuosi 2014

Vuoteen 2014 on mahtunut jälleen niin iloa kuin pettymyksiä. Futsal oli jälleen Ilvesläisten Graalin malja, kun taas jääkiekon puolella mentiin perinteisen alakuloisissa merkeissä. Jalkapallossa Ilves paransi viime kauden sijoitustaan yhdellä sijalla. Seuraavassa poimintoja vuoden tärkeimmistä tapahtumista.


15.2 Stadingradin valloitus. Noin 500 Ilveksen kannattajaa todisti, kun Ilves pelasi vähään aikaan viimeistä kertaa Hartwall Areenalla Jokerien siirtyessä kaudeksi 2014-15 KHL:ään. Ottelun lopputulos 2-4.

10.3 Ilveksen kausi 2013-14 jääkiekkoliigassa päättyy. Viimeisellä runkosarjakierroksella Ilves putoaa katkerasti pois kymmenen parhaan joukosta viimeisellä kierroksella hävittyään Rauman Lukolle.

27.4 Ilves FS voittaa Futsal-Liigan Suomen mestaruuden jo viidettä kertaa peräkkäin kaatamalla Oulun Tervarit voitoin 3-0. 

16.7 Tammela on loppuunmyyty, kun Ilveksen vieraaksi Ykkösen otteluun on saapunut Valkeakosken Haka. Peli päättyi 0-0-tasapeliin.

18.8 Kaikkien rakastama Esa Honkalehto nimitetään Ilves-Hockey Oy:n toimitusjohtajaksi.

27. -30.8 Ilves FS pelaa UEFA Futsal Cupin esikierroksen lohkoaan Puolan Bielsko-Bialassa. Jatkopaikka seuraavalle kierrokselle jää kahden sekunnin päähän.

16.9 Ilves pelaa Aarne Honkavaaran 90-v-juhlaottelun 1940-luvun paitoihin pohjautuvien mallien pelipaidoilla. Ottelu päättyi Ilveksen voittoon 3-1. 

4.10 Ilves ottaa jalkapallohistoriansa suurimman voiton kauden 2014 päätösottelussa Vuosaaren Viikinkejä vastaan. Ilveksen 10-0 voitton päättyneen ottelun myötä keltapaidat sijoittautuivat Ykkösen kolmanneksi.

24.10 Ykkösessä kaudella 2015 pelaava Ilves nimittää uudeksi päävalmentajakseen Keith "Keke" Armstrongin.

15.11 Ilveksen parkkisakkokampanja Tapparan isännöimän paikallisottelun aikana sai aikaan jättimäisen mielensäpahoituksien aallon pirkanmaalaisissa maalaiskunnissa. 

29.11 Ilves-Hockey Oy tiedottaa ennätyssuuresta 700 000 euron tappioista viimeisimmältä päättyneeltä tilikaudelta.

14.12 Ilves järjestää ulkoilmaottelun Koulukadulla, jossa kohtasivat Ilveksen ja Tapparan A-juniorit. Ottelu päättyi Ilveksen 2-1-voittoon, ja tapahtuma koettiin paljon miellyttävämmäksi kuin viime kauden Open Ice Winter Flop Ratinassa.

Palaamme asiaan ensi vuoden puolella, jolloin selviää Veikkausliigan lisenssitapauksen ratkaisu, mutta ensimmäisenä edessä on 3.1 pelattava Ilvesteko nimellä kulkeva hyväntekeväisyysottelu Ilves-HPK. 

Hyvää uutta vuotta 2015!

tiistai 30. joulukuuta 2014

Kabinettinousu?

Ilveksellä on tulossa mielenkiintoinen vuodenvaihde, sillä tällä hetkellä ensi kauden Veikkausliigaan on auki yksi paikka Mypan epäonnistuttua täyttää liigalisenssiin vaadittavat kriteerit ensimmäisellä yrittämällä. Mypalla on armon aikaa tammikuun alkuun asti vaadittavien kriteerien täyttämisessä. Jos kuitenkaan Myllykoskella ei tässä onnistuta, on ensisijaisesti viime kauden Veikkausliigassa viimeiseksi sijoittautuneella TPS:llä ja sen jälkeen Ilveksellä mahdollisuus lunastaa Mypan sarjapaikka. Kun Tepsillä huhujen mukaan tosin on pahoja talousvaikeuksia ja kausi Ykkösessä voisi Aurajoen rannoilla olla hyvää aikaa aloittaa uusi nousu puhtaalta pöydältä katseet kääntyvät Ilvekseen, joka kuten kaikki tiedämme sijoittui kauden 2014 Ykkösessä kolmanneksi.

Nousu kabineteissa ei ole kunniallista, mutta toisaalta yhtä räikeää kabinettipuuhastelua tässä ei olisi mukana kuin jääkiekkopuolella Vaasan Sportin nostamisessa Liigaan Mestiksen viidenneltä sijalta. Menetelläänhän tässä tapauksessa ennalta säädettyjen sääntöjen mukaan, ja joukkueilla on mahdollisuus ilmoittaa halukkuutensa nousuun siinä järjestyksessä kuin viime kauden sijoitukset määräävät. Urheilullinen menestys katsotaan siis aivan oikein tärkeämmäksi kuin muut sarjataulukossa näkymättömät taustatekijät.

Mutta jos kuitenkin ruvettaisiin käymään läpi näitä sarjasijoitukseen ja urheilupuoleen liittymättömiä taustaseikkoja: Tampere ilman edustusta korkeimmalla sarjatasolla, Suomen suurin junioriseura, perinteet, monen lajin seura, yleisömäärät, kannattajat jne. Pohjautuen näihin faktoihin Ilvekselle olisi kysyntää korkeimmalla sarjatasolla, joka (kuten kaikki tiedämme) kärsii tietynlaisesta muovisuudesta ja kiinnostamattomuudesta. Ilves varmasti kiinnostaisi vierasvastustajana enemmän kuin putoamisvaarassa oleva Mypa. Esimerkiksi viime kaudella Ilveksellä oli Veikkausliiga -ja Ykkösen joukkueet yhteen tilastoon listattuna kolmanneksi korkein yleisökeskiarvo. Nousu korkeimmalle sarjatasolle epäilemättä lisäisi jo nyt huomattavan korkeaa kausikorttimyyntiä (edellyttäen tietenkin aikaista päätöstä Ilveksen liigalisenssin suhteen) ja kasvattaisi luonnollisesti muutenkin yleisömääriä. Laadukas juniorituotanto takaa Ilveksen säilyvän suhteellisen omavaraisena seurana, jolla olisi verrattain pieni mahdollisuus ruveta monien Veikkausliigaseurojen tavoin tietynlaiseksi "muukalaislegioonaksi", joka yleensä kostautuu oman pelaajatuotannon jatkuvuuden katkaisemisena ja pitkällä aikavälillä lyhyen buumin jälkeisenä talousvaikeuksien jaksona (esimerkkejä löytyy). Ilveksen mahdollinen yllättävä nousu kabineteissa toisaalta voisi lisätä paineita ostaa lisää vahvistuksia, jotta seuralla olisi realistiset mahdollisuudet välttää välitön putoaminen takaisin Ykköseen, mikä voisi johtaa seuran velkaantumiseen ja juuttumiseen yhdeksi uudeksi mitäänsanomattomaksi seuraksi Suomen jalkapallokartalla. On selvää, että tämänlainen skenaario sotii vastaan Ilveksen nykyistä tasaisen varmaa, pitkälle tähtäävää kehitystä yhdeksi Suomen tulevaisuuden kärkiseuroista. Kuitenkin Ilves on jo ennen lisenssi-uutisointia ollut kasaamassa laadukasta joukkuetta ensi kauden Ykköseen, joten pitkässä juoksussa yksi kausi lisää Ykkösessä ei haittaisi, etenkin kun pelaamalla ratkaistu nousu helpottuu ensi kaudella, kun Ykkösen kakkonen ja Veikkausliigan 11. kohtaavat liigakarsinnassa. Monella Ilveksen pelaajalla on toki kokemusta Veikkausliigasta, joten eihän tämä mikään keltanokka-miehistö Veikkausliigaan ole.

Kiinnostavin kysymys mahdollisen "väärinnousun" jälkeen olisi missä Ilves pelaisi kotiottelunsa. Tammela ei täytä liigakriteerejä, mutta nousijajoukkueena Ilves saisi (ehkä)  poikkeusluvan pelata Tammelan historiaa huokuvassa jalkapallopyhätössä. Kaiken lisäksi tarunhohtoinen Ratina käy läpi pienoisen kasvojen kohotuksen ensi kesänä, joten Ratina ei edes kävisi heti kättelyssä pelipaikaksi. Jos mahdollista, Tammelan tulisi nykyisessä kunnossaan olla Ilveksen kotikenttä remonttiin asti, eikä toistettaisi sitä virhettä minkä 1990-luvun velkaisen Ilveksen raunioille perustettu TamU teki siirtyessään Tammelasta syrjäiseen ja kolkkoon Ratinaan. Toisaalta Ratinaan siirtyminen houkuttaisi parempien tilojensa takia ehkä enemmän VIP-asiakkaita, mutta tällä ei ole paskankaan väliä, jos tavallisia tamperelaisia kannattajia ei katsomossa liiemmin näy. Kenttävalinnalla on paljon symbolista merkitystä. Ilveksen pitäisi profiloitua nimenomaan tamperelaisten seuraksi, miksi se alunperin perustettiinkin, siinä missä Tampereen jalkapallokarttaa sekoittaneen TamU:n intressit olivat enemmän bisnes-puolella. Pahimmassa skenaariossa Ilves joutuisi kuitenkin pelaamaan kotiottelunsa Valkeakoskella, jos nykyiseen Tammelaan ei lupaa heltiäisi. On kuitenkin varmaa, että mitä pikemmin tamperelaisseura (mieluiten Ilves) saadaan Veikkausliigaan, sitä suuremmat paineet on Tampereen kaupungilla aloittaa Tammelan Stadionin remontti, mutta kaupunginvaltuuston jalkapallo-vihamielisyyden tuntien mikään ei ole varmaa.

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

27.12.2014: Ilves - Sport 3-2 (1-0, 1-1, 1-1)

Ilveksen viimeinen kotipeli vuonna 2014 ei ihmeitä tarjonnut. Ilveksen kannattajat puolestaan saivat haukkoa henkeään viimeiseen sekuntiin asti, kunnes loppusummeri vapautti tamperelaiset iloiseen juhlintaan.

Ottelu alkoi Ilves-merkkisesti, johtuen osittain runsaista ylivoimaminuuteista, joita kurittomat vaasalaiset lahjoittivat Ilvekselle. Räikeimpiä rikkeitä oli Teemu Tallbergin korkea maila kiekottomalle Ilves-pelaajalle ja ranskalaistähti Damien Fleuryn tahallinen kampitus kohdistuen Ilves-vahti Joonas Korpisaloon. Vierailijat ottivatkin ensimmäisessä erässä peräti viisi kaksiminuuttista, joista yksi päättyi ennen aikojaan Sami Sandellin lusikoitua kiekon lähietäisyydeltä verkon perukoille. Maalin jälkeenkin parhaat maalintekopaikat siunaantuivat Ilvekselle, mutta erätauolle lähdettiin "vain" 1-0-lukemissa.

Toisen erän ensimmäisillä minuuteilla Ilveksellä on pari huippupaikkaa lisätä johtoaan. Ensin Jiri Veistola pääsee yrittämään tyhjään maaliin Sandellin laukomasta reboundista, mutta laukaus menee juuri sinne mihin Sport-vahti Hannu Toivonen oli jäänyt ihmettelemään tamperelaisten rynnistystä. Pian Ilves pääsee 2v1-hyökkäykseen. Antti Tyrväinen syöttää vasemmalta laidalta maalia kohti luistelevalle Teemu Rautiaiselle, jonka upea laukaus uppoaa yläpesään ja tilanne Hakametsässä on 2-0! Maalin jälkeen käy kuitenkin se, mitä Ilvekselle on käynyt aivan liikaa tällä kaudella: Peli pysähtyy täysin ja vastustaja päästetään niskan päälle. Sport jää pyörittämään peliä Ilves-päätyyn Saku Salmelan rangaistuksen päättymisen jälkeen. Kiekko pelataan maalin takaa Joonas Korpisalon vartioiman maalin eteen, josta Sport-pelaajan ohjauksesta kiekko pomppi maaliviivan väärälle puolelle.

Kolmas erä alkaa kammottavalla tavalla. Ensin Vojtech Polak laukoo kiekon tolppaan, Sport rynnistää vastahyökkäyseen ja Polak joutuu rikkomaan Sport-pelaajaa kaksiminuuttisen arvoisesti. Seuranneella ylivoimalla Sport tulee tasoihin ihan näyttävän kuvion jälkeen. Hakametsä hiljenee C1:n vaasalaisia lukuunottamatta. Masennusta kestää lopulta vain kaksi minuuttia ja 14 sekuntia, kun kaksikko Rautiainen-Kukkonen haastaa Sport-puolustusta. Rautiainen syöttää maalin eteen Kukkoselle, joka harhauttaa maalivahdin ja kääntää kevyen laukauksen...suoraan tolppaan. Taustalta maalille viilettää tuttu numeroa 19 kantava 169 senttimetriä pitkä vihreäpaita, joka sutii kiekon tyhjiin ja Hakametsässä alkaa kunnon bileet. Maalin jälkeen Ilves saa otetta pelistä paremmin, mutta ei onnistu lisäämään johtoaan. Ottelun loppua leimasi kummalliset (siis Liiga-tasolla ihan normaalit) tuomarien tuomiot, mutta sentään kaikista räikein rike vihellettiin pois, kun Fleury tempaa mailan Ilves-pelaajan kädestä ja turhautumistaan läimäisee laitamainokseen. Sport ottaa lopussa maalivahdin pois, mutta ylimääräiselläkään kenttäpelaajalla Sport ei pysty ryöstämään Ilvekseltä pisteitä. Loppunumerot maukkaat 3-2.

Yleisöä oli reippaasti yli 6000, mutta tunnelma ei ollut mitenkään erikoinen. D1 ja D-pääty kokonaisuudessaan oli ihan hyvin täytetty, mutta kun laulu tyrehtyy yleensä D1:n puoleen väliin, niin tunnelma ei välity hyvin ympäri päätyä tai hallia. Lisää d-alkuisia termejä luvassa: DJ tuntui ottaneen saman linjan musiikin ja yleensäkin äänenvoimakkuuden suhteen mitä näimme viime kauden alussa. Vaikka Ilveksen kannattajat lauloivat/huusivat, ei se ollut kyllin hyvä syy olla soittamatta jotain puuduttavaa tusinarokkia höystettynä kuuluttaja-Kaitsun skitsofreenisilla kehotuksilla "Hakametsä, ääntä". 
Tämä on pahaa hallaa modernin kannattajakulttuurin vakiinnuttamiselle Hakametsässä ja mielestäni kertoo ylimielisestä asenteesta koko kannattajakulttuuria ja sen kehittämistä kohtaan. Vasta äsken Hakametsässä oli huono tunnelma, nyt hyvän tunnelman siemenet halutaan lakaista diskomusiikin alle.

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Tarvitsemmeko todella Keskusareenaa?

Onko Tampereen Keskusareenan tie tulossa päätökseen ennen kuin se on ollut toiminnassa? Siltä alkaa näyttää, kun 17.12.2014 NCC purki sopimuksensa kannen rakentamisesta eikä kukaan voi kiistää, että tämänkaltaiset vastoinkäymiset projektin kanssa olivat olleet ennustettavissa, sillä hallin aikataulu on venynyt järkyttävästi ensin kerrotusta, hinta noussut ja hallia puuhaavien yksityisyrittäjien selitykset lisääntyneet ja muuttuneet surullisimmiksi. Hallinhan piti alunperin valmistua vuodeksi 2012, mutta tällä nimenomaisella hetkellä ei ole mitään konkreettista päätöstä rakentamisen aloittamiseksi. Tampereen kaupunki on luvannut tukea areenatoimintoja, kustantaa kannen infran ja on jo hyväksynyt kannen mahdollistavan asemakaavan ja valitukset on hylätty, joten mikään ei periaatteessa estäisi uuden jäähallin rakentamista. 

Syy rakentamisen lykkääntymiseksi löytynee bisnes-puolelta, jonka piti osallistua uuden areenan kustannuksiin omien sivujensa mukaan noin 80 prosentin osuudella. Lähes jokaisessa haastattelussa Tampereen Keskusareena Oy:n nokkamies Rikard Bjurström on hymysuin ilmoittanut tarvittavan rahoituksen olevan melkein kasassa, mutta tämä tuskin lienee asian todellinen laita. Bisnes-puolen onnistumiseksi täytyy lukea, että he ovat saaneet Tampereen kaupungin poliitikot pikkusormensa ympärille. Yksityisyrittäjien alun perin käynnistämä hanke on ollut jo pitkään kaatumassa kaupungin syliin, ja jos poliittista tahtoa löytyy, maksanee Tampereen kaupunki täysin koko areenakompleksin veronmaksajien kukkarosta, mistä taas kärsivät Tampereelle oikeasti tärkeät investoinnit, joista Keskusareenaa paljon tärkeämmiksi voisi katsoa ratikan ja Tammelan stadionin remontin.

Siinä ei ole mitään pahaa, jos kaupunki on maksamassa itse kantta. Kansi olisi tärkeä kaupunkirakenteen yhdistäjä rautatien yli ja siihen nivoutuu muita keskustan kehittämisen kannalta oleellisia projekteja, kuten asemanseudun ja Ratapihankadun rakentaminen. Keskusareena on kuitenkin vahvasti sidoksissa näihinkin suunnitelmiin ja Tampereen kaupungin hyväksymän asemakaavan rakentamistapaohjeessa todetaan Keskusareenan olevan ensimmäinen rakennus, mikä kannelle tulee rakentaa. Liittyminen vahvasti Tampereen keskustan kehittymiseen luo paineita päättäjille rakentamisen aloittamisesta hinnalla millä hyvänsä.

Tarvitsemmeko todella Keskusareenaa? Onko järkeä rakentaa massiivinen areena, jossa ensisijaisesti pelattaisiin vain jääkiekkoa, kun nykyiselläänkin Ilveksen ja Tapparan yleisökeskiarvot pyörivät kaudesta toiseen 5000 ympärillä. Näillä keskiarvoilla halli olisi melko tyhjä ja ankea paikka. Case Turku ja Elysee/HK-areena. Keskusareenan sijainti aivan Tampereen keskustassa hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä on toki positiivista, mutta samalla sijainti aiheuttanee nostopaineita jo nyt aivan liian korkeille lipunhinnoille.